Onnen avain

Tämä on hyvä jatko edelliseen kirjoitukseeni ja yksi erityisen tärkeä ilmentymä siitä miten matka on päämäärää tärkeämpi. Frank Martelalta julkaistiin  helmikuun lopussa uusi kirja "Älä etsi onnea". Martelan tuotantoon olen aiemmin jo tutustunut ja hänen esittämänsä ajatukset ovat hyviä ja toimivia.
Kirjaa en ole ehtinyt vielä lukea, mutta sattumalta yhden keskustelun ehdin kuulemaan ja sai aiheeseen tarttumaan.

Mitä onni lopulta on? Ikuinen onni ihmisen elämässä on illuusio ja utopia. Vai onko? Onnellisuus on täysin subjektiivista, riippuu täysin siitä miten kokee ja tuntee. Henkilökohtaisena kokemuksena onnellisuuden tasossa voi tapahtua suuriakin vaihteluja. Yhtenä hetkenä voi olla onnellinen ja kohta jotain muuttuu ja onnellisuuden aste romahtaa. Tai jonkin iloisen tapahtuman seurauksena onnellisuus hetkeksi nousee.

Tavoitteellisuus onnellisuudessa johtaa ainoastaan pettymyksiin. Olen onnellinen kun minulla on: työ, asema, valtaa, mainetta, arvostusta, rahaa, tavaraa, elämän rakkaus, kauneutta, terveyttä,...Tämä on loputonta onnen tavoittelua mikä johtaa lopulta aina pettymyksiin. Aina kun yhden tavoitteen saavuttaa, niin hetken on onnellinen mutta pian jotain taas puuttuu. On jotain mikä tekisi vielä onnellisemmaksi ja on joku joka vaikuttaa onnellisemmalta, oma onni ei olekaan täydellistä vaan jotain vielä puuttuu.

Onnellisuutta tai muuta tavoitellessa eläminen helposti unohtuu. Onko ne tavoitteet lopulta hyviä? Aina ei kaikkia tavoitteita ole mahdollista saavuttaa. Ja vaikka tavoitteet aina saavuttaisi niin ei pysyvä onni siellä maalissa odotakaan. Odotukset voivat jo alunperin olla aivan liian suuria, olosuhteet ovat täysin muuttuneet tai terveys mennyt eikä pystykään toteuttamaan haaveitaan.

Tässä vaiheessa on kuitenkin palattava siihen mitä onnellisuus on suhteessa tyytyväisyteen ja mielihyvään. Hedonistisessa mielihyvässä kyseessä on nopeat ja helposti saavutettavat hyvän olon tuntemukset jotka kuitenkin nopeasti haihtuvat ja tilalle on saatava aina uusia. Ja niiden kohdalla yleensä toleranssi kasvaa ja aina on saatava enemmän. Eudaimonisessa tyytyväisyydessä hyvänolon saavuttamiseen joutuu tekemään enemmän työtä ja kokemaan epämukavuuttakin. Tämä on jo paljon parempi ja kestävämpi, mutta lopulta sekin kuluu pois ja tarvitaan jotain uutta.

Mistä onni löytyy? Ei onni löydy etsimällä ja tavoittelemalla. Se on aina läsnä ja koettavissa. Pitää vain nähdä, hyväksyä ja olla kiitollinen siitä mitä on. Ehkä se onnen avain onkin kiitollisuus