Tekstit

Onnen avain

Tämä on hyvä jatko edelliseen kirjoitukseeni ja yksi erityisen tärkeä ilmentymä siitä miten matka on päämäärää tärkeämpi. Frank Martelalta julkaistiin  helmikuun lopussa uusi kirja "Älä etsi onnea". Martelan tuotantoon olen aiemmin jo tutustunut ja hänen esittämänsä ajatukset ovat hyviä ja toimivia. Kirjaa en ole ehtinyt vielä lukea, mutta sattumalta yhden keskustelun ehdin kuulemaan ja sai aiheeseen tarttumaan. Mitä onni lopulta on? Ikuinen onni ihmisen elämässä on illuusio ja utopia. Vai onko? Onnellisuus on täysin subjektiivista, riippuu täysin siitä miten kokee ja tuntee. Henkilökohtaisena kokemuksena onnellisuuden tasossa voi tapahtua suuriakin vaihteluja. Yhtenä hetkenä voi olla onnellinen ja kohta jotain muuttuu ja onnellisuuden aste romahtaa. Tai jonkin iloisen tapahtuman seurauksena onnellisuus hetkeksi nousee. Tavoitteellisuus onnellisuudessa johtaa ainoastaan pettymyksiin. Olen onnellinen kun minulla on: työ, asema, valtaa, mainetta, arvostusta, rahaa, tavaraa, elä...

Matka loppui, mitä jäi käteen?

Yleisesti ajatellaan ainoastaan tavoitteiden saavuttamisen olevan merkityksellistä, vain tuloksilla on väliä. Mutta entä jos itse tekeminen onkin lopputulosta tärkeämpää?  Hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta merkityksellinen ja mielekäs tekeminen on palkitsevampaa kuin itse saavutettu tavoite. Saavutus himmenee nopeasti, matkan aikainen kehitys on pysyvämpää. Esimerkiksi liikunnassa tavoitteena voi olla maraton, mutta valmistatutuminen ja juokseminen tuo ne hyödyt, jotka vaikuttavat terveyteen ja mielialaan. Sama pätee luovaan työhön ja opiskeluun. Kun nauttii itse tekemisestä tulokset seuraavat perässä. Lisäksi mitä opimme ja koemme matkalla vaikuttaa meihin ja kehittää meitä enemmän kuin varsinainen päämäärä. Sopivat tavoitteet oikein käytettyinä voivat auttaa, mutta huonoilla tavoitteilla on negatiivisia vaikutuksia. Tavoitteet voivat olla hyvä renki, mutta huono isäntä. "Matka on päämäärää tärkeämpi" sanotaan. Sudenkuoppana on että kliseet kuluttavat sanojen voimaa....

Yhden totuuden harha

 Viime aikoina mediassa on yleistynyt artikkelityyppi, joka kertoo lukijoille, mitä he tekevät väärin. Olipa kyseessä elämäntavat, ajattelutavat tai arkiset rutiinit, viesti on selvä: olet epäonnistunut, ja tässä on oikea tapa tehdä asiat. Tämä ilmiö ei kuitenkaan rajoitu vain mediaan, vaan se on levinnyt myös harrastuspiireihin ja työelämään. Monilla ihmisillä on vahva käsitys siitä, miten tiettyä asiaa tulisi harrastaa tai miten työssä tulisi toimia. Ongelma syntyy, kun tämä henkilökohtainen näkemys laajennetaan koskemaan kaikkia muita. Harrastuspiireissä tämä näkyy esimerkiksi siinä, että vain yksi tapa harrastaa on hyväksyttävä ja kaikki poikkeamat nähdään virheinä. Työelämässä taas prosessit ja toimintamallit yritetään ahtaa yhteen muottiin, vaikka ihmiset ja työtehtävät ovat erilaisia. Ristiriita on siinä, että samalla kun korostetaan monimuotoisuuden ja yksilöllisyyden tärkeyttä, käytännössä toimitaan päinvastoin. Ihmisille asetetaan standardeja ja odotuksia, jotka eivät v...

Mallioppiminen

Olin ajatellut, että tietyt ominaisuudet ja taipumukset siirtyvät suoraan perimän mukana. Genetiikka selittää monia asioita, mutta uuden tietämyksen mukana alan ymmärtää, kuinka suuri merkitys mallioppimisella on yksilön kehitykselle. Ja miten tieto ja toimintamallit siirtyvät sukupolvelta toiselle. Klassinen esimerkki tästä on käärmeiden pelko. Jordan Petersonin psykologian luentosarjassa esitettiin, kuinka ihmisellä on evolutiivinen herkkyys oppia pelkäämään käärmeitä. Se ei ole välttämättä synnynnäinen pelko, vaan taipumus oppia se nopeasti henkiinjäämisen turvaamiseksi. Lapsi oppii tämän erityisesti, jos joku läheinen ihminen, kuten vanhempi, osoittaa pelkoa. Tämä yhdistelmä geneettistä valmiutta ja sosiaalista oppimista herätti minut miettimään, kuinka moni muukin asia siirtyy eteenpäin näiden mekanismien kautta. Mallin voima lapsuudessa Lapsuudessa mallioppiminen on ilmeisin ja voimakkain vaikuttaja. Lapsi tarkkailee jatkuvasti vanhempiaan, sisaruksiaan ja muita läheisiä ihmisiä,...

Dataismi: Uusi uskonto tiedon aikakaudella

  Ihmiskunnan kehitys on ollut poikkeuksellista ja nopeaa muihin eläinlajeihin verrattuna. Siinä missä lajikehitys etenee hitaasti, tieteen ja teknologian kehitys on kiihtynyt räjähdysmäisesti. Tietoisuuden synnyn mysteeriä emme ole vielä ratkaisseet, mutta sen myötä ihmisillä on ollut tarve luoda intersubjektiivisia uskomusjärjestelmiä. Kehityksemme on kulkenut animistisista ja teistisistä uskonnoista humanistisiin järjestelmiin, joista liberalismi korostaa yksilöiden tunteiden ja kokemusten tasa-arvoa ja niiden lisäarvoa kollektiivisessa kokemusmaailmassa. Dataismi on uusi nousussa oleva uskomusjärjestelmä, jossa jokainen ihminen nähdään algoritmeja suorittavana biologisena yksikkönä, joka tuottaa tietoa yhteen suureen tietovirtaan. Tässä järjestelmässä tärkeintä on tiedon määrän lisääminen ja sen levittäminen. Biologisten yksiköiden rinnalle on noussut sähköisiä yksiköitä, kuten tekoälyjä, jotka ovat kyenneet kiihdyttämään kehitystä nopeammalla laskentateholla, tarkemmilla algor...

Tekoäly opiskelun apuna

 Opiskelun aloitettuani aloin miettiä miten tekoälyä voisi käyttää apuna opiskelussa. Eihän sitäkään lopulta tarvitse miettiä kun sen voi tekoälyltä kysyä.Varsin vähällä miettimisellä ja kirjoittamisella tällä kertaa pääsen. ChatGPT: Voin auttaa opiskelussa monin eri tavoin, kuten: 1. Tietojen tarjoaminen ja selittäminen Yleinen tieto : Voin antaa tietoa eri aiheista, selittää käsitteitä ja vastata kysymyksiin eri oppiaineista, kuten matematiikka, fysiikka, historia, biologia ja monet muut. Syventävät tiedot : Voin tarjota yksityiskohtaisempaa tietoa ja auttaa ymmärtämään monimutkaisempia käsitteitä tai teorioita. 2. Opiskelumateriaalin tarjoaminen Esimerkkitehtävät : Voin luoda ja ratkaista esimerkkitehtäviä auttaaksesi harjoittelemaan tiettyjä aiheita. Muistiinpanot ja yhteenvedot : Voin kirjoittaa tiivistelmiä oppimateriaalista, mikä helpottaa kertaamista ja keskeisten asioiden muistamista. 3. Käytännön opiskeluvinkit Aikataulun suunnittelu : Voin auttaa tekemään opiskelusuunnit...

Someparadoksi: hyvä ajatus, huonot seuraukset

 Olen jo aiemmin miettinyt suhdettani someen, ja viime aikoina olen taas aktivisemmin asiaa miettinyt. Täysin ei voi ulos enää jättäytyä mutta miten selviytyä uhkia täynnä olevassa viidakossa. On vaikea kiistää tutkimustuloksia siitä, millaisia vaikutuksia some voi alttiille ihmisille aiheuttaa. Yksi herättävä ajatus oli, että onko some enää todella sosiaalinen media vai pelkkä hyväksikäyttäjien media. Rajat ainakin hämärtyvät hyvin tehokkaasti avoimemmissa kanavissa. Oman mausteensa tuovat vielä botit, jotka pahimmillaan keskustelevat keskenään ja jotka voivat vaikuttaa siihen, mitä käyttäjälle näytetään. Mielellään haluaisin pitää omat tarkoitusperäni hyvinä ja perusteltuina. Väkisin joudun kuitenkin miettimään, onko minullakin taustalla tiedostamattomia motiiveja. Ja niistä hyvistä tarkoitusperistä huolimatta, mikä vaikutus omilla julkaisuilla lopulta on? Algoritmit ohjaavat merkittävästi sitä, mitä näemme somevirrassamme, ja ne voivat korostaa tiettyjä sisältöjä ja pi...