Totuus, uskomukset sekä tieteen ja teknologian vaikutus elämään
Totuus on voimakas sana. Ihmisen rajallisuuden vuoksi on mahdotonta saavuttaa lopullisia totuuksia. Meillä on kuitenkin uskomuksia, joita pidämme totuuksina ja puolustamme voimakkaasti. Uskomuksia on tärkeä puolustaa ja niitä ei vaihdeta kevein perustein, mutta joskus on tarpeen arvioida niitä uudelleen. Tieteellisissäkin totuuksissa on edistyksen myötä jouduttu kumoamaan aiempia varmoina pidettyjä totuuksia. Esimerkkejä ovat aurinko, joka kiertää maata, ja atomien jakamattomuus, jotka ovat nyt tuttuja käsitteitä. Kun siirrytään suhteellisuusteoriaan ja kvanttifysiikkaan, ollaan alueella, joka saattaa olla vaikeampi ymmärtää.
Täytyy myöntää, että omat tiedot ja ymmärrys eivät välttämättä riitä enempään kuin mahdollisuuksien tunnistamiseen. Kymmenien vuosien työskentely tietotekniikan alalla ja korkeakouluopinnot eivät välttämättä valmista meitä siihen, että voimme hyväksyä uusia käsitteitä, kuten sen, että 0 ja 1 eivät olekaan ainoat mahdolliset tilat.
Nykyään arkipäiväinen teknologia sisältää paljon sellaista, mikä olisi ollut mahdotonta sata vuotta sitten. Pienet, matkapuhelimiksi kutsutut laitteet, jotka ovat käytännössä kannettavia tietokoneita, ja niiden kyky käsitellä tietoa nopeasti ja yhdistää meidät maailmanlaajuiseen tietovarastoon, olisi ollut käsittämätöntä vielä viime vuosisadalla. Tämä kaikki on kuitenkin nykyään osa arkipäiväämme. Useimmilla ei ole käsitystä siitä, miten paljon tieteellistä ja teknistä kehitystä on tarvittu tämän saavuttamiseksi, eikä myöskään siitä, mitä kaikkea vaaditaan, jotta länsimaisessa yhteiskunnassa pidetyt etuoikeudet ovat käytettävissämme.
Tiedon tehokkaampi jakaminen on kiihdyttänyt kehityksen vauhtia. Perustutkimus on edistynyt ja sen tuloksia voidaan soveltaa nopeammin. Tämä tahti on kuitenkin lisännyt tiedon ja osaamisen vaatimuksia. Tänä päivänä kenenkään ei ole mahdollista tietää ja osata kaikkea. Tietoa on jaossa enemmän kuin tarpeeksi, mutta on tärkeää kyseenalaistaa, mikä tieto on oikeaa ja mikä väärää. Yleiseen tietoon ei voi aina luottaa, ja uusien keksintöjen saaminen markkinoille ja laajempaan käyttöön voi kestää pitkään.
Itse olen rajannut tiedon tulvaa välillä rankasti. Kun kurkistaa vain pienestä reiästä, hämmästyy siitä, miten pitkällä tiede ja teknologia ovat. On kuitenkin myös huomattava, että olemme vielä jäljessä siitä, mitä voisimme tehdä ratkaistaksemme ihmiskunnan ongelmia.
Kuunnellessani Mark Mansonin podcastia uskomuksista töihin pyöräillessäni, huomasin, että vaikka ajatukset eivät olleetkaan täysin uusia, sain silti uusia näkökulmia. Uskomuksia voi ajatella työkaluina, jotka voivat joko tuottaa hyvää tai pahaa. Esimerkkinä voisi olla puukko, jolla voi luoda jotain uutta tai vahingoittaa, jopa tappaa. Riippuu siitä, miten työkalua käytetään. Joustavalla mielellä uskomukset voivat antaa mahdollisuuden vaihtaa parempia sellaisia, jotka eivät tuota hyvää tai tilanne muuttuu. Omasta kokemuksestani voisin mainita uskomuksen siitä, etten olisi juoksija, saati ultrajuoksija. Jos olisin pitänyt kiinni tästä uskomuksesta, en olisi koskaan kokeillut ultramatkoja. Nyt olen juossut useita ultramatkoja ja se on palvellut tarkoitustaan. Vaikka uskomukseni on ollut hyödyllinen, joudun nyt pohtimaan, pystynkö olemaan ultrajuoksija samalla kun teen muita asioita elämässäni. Viimeaikoina on ollut suuria haasteita omien uskomusten kanssa kun pitäisi löytää ja vaihtaa toimivien ja hyvin palvelleiden uskomusten tilalle toisia. Mitkä olisivat muutoksessa olevassa tilanteessa ja tehtävänä olevien valintojen kanssa hyviä ja mistä joutuu luopumaan?
Täytyy myöntää, että omat tiedot ja ymmärrys eivät välttämättä riitä enempään kuin mahdollisuuksien tunnistamiseen. Kymmenien vuosien työskentely tietotekniikan alalla ja korkeakouluopinnot eivät välttämättä valmista meitä siihen, että voimme hyväksyä uusia käsitteitä, kuten sen, että 0 ja 1 eivät olekaan ainoat mahdolliset tilat.
Nykyään arkipäiväinen teknologia sisältää paljon sellaista, mikä olisi ollut mahdotonta sata vuotta sitten. Pienet, matkapuhelimiksi kutsutut laitteet, jotka ovat käytännössä kannettavia tietokoneita, ja niiden kyky käsitellä tietoa nopeasti ja yhdistää meidät maailmanlaajuiseen tietovarastoon, olisi ollut käsittämätöntä vielä viime vuosisadalla. Tämä kaikki on kuitenkin nykyään osa arkipäiväämme. Useimmilla ei ole käsitystä siitä, miten paljon tieteellistä ja teknistä kehitystä on tarvittu tämän saavuttamiseksi, eikä myöskään siitä, mitä kaikkea vaaditaan, jotta länsimaisessa yhteiskunnassa pidetyt etuoikeudet ovat käytettävissämme.
Tiedon tehokkaampi jakaminen on kiihdyttänyt kehityksen vauhtia. Perustutkimus on edistynyt ja sen tuloksia voidaan soveltaa nopeammin. Tämä tahti on kuitenkin lisännyt tiedon ja osaamisen vaatimuksia. Tänä päivänä kenenkään ei ole mahdollista tietää ja osata kaikkea. Tietoa on jaossa enemmän kuin tarpeeksi, mutta on tärkeää kyseenalaistaa, mikä tieto on oikeaa ja mikä väärää. Yleiseen tietoon ei voi aina luottaa, ja uusien keksintöjen saaminen markkinoille ja laajempaan käyttöön voi kestää pitkään.
Itse olen rajannut tiedon tulvaa välillä rankasti. Kun kurkistaa vain pienestä reiästä, hämmästyy siitä, miten pitkällä tiede ja teknologia ovat. On kuitenkin myös huomattava, että olemme vielä jäljessä siitä, mitä voisimme tehdä ratkaistaksemme ihmiskunnan ongelmia.
Kuunnellessani Mark Mansonin podcastia uskomuksista töihin pyöräillessäni, huomasin, että vaikka ajatukset eivät olleetkaan täysin uusia, sain silti uusia näkökulmia. Uskomuksia voi ajatella työkaluina, jotka voivat joko tuottaa hyvää tai pahaa. Esimerkkinä voisi olla puukko, jolla voi luoda jotain uutta tai vahingoittaa, jopa tappaa. Riippuu siitä, miten työkalua käytetään. Joustavalla mielellä uskomukset voivat antaa mahdollisuuden vaihtaa parempia sellaisia, jotka eivät tuota hyvää tai tilanne muuttuu. Omasta kokemuksestani voisin mainita uskomuksen siitä, etten olisi juoksija, saati ultrajuoksija. Jos olisin pitänyt kiinni tästä uskomuksesta, en olisi koskaan kokeillut ultramatkoja. Nyt olen juossut useita ultramatkoja ja se on palvellut tarkoitustaan. Vaikka uskomukseni on ollut hyödyllinen, joudun nyt pohtimaan, pystynkö olemaan ultrajuoksija samalla kun teen muita asioita elämässäni. Viimeaikoina on ollut suuria haasteita omien uskomusten kanssa kun pitäisi löytää ja vaihtaa toimivien ja hyvin palvelleiden uskomusten tilalle toisia. Mitkä olisivat muutoksessa olevassa tilanteessa ja tehtävänä olevien valintojen kanssa hyviä ja mistä joutuu luopumaan?
Kommentit
Lähetä kommentti